Yhä enenevässä määrin mediassa on otsikoita, että työntekijät joutuvat jopa oikeusteitse hakemaan palkkasaataviaan.
Tämä trendi näkyy myös ammattiliitto JHL:ssä. Työnantajia on erilaisia. Pienissä yrityksissä on omat haasteensa, kun yrittäjä itse hoitaa kaiken myös palkanmaksun. Mutta myös isojen toimijoiden palkanmaksuissa on virheitä, sillä työntekijöiden vaihtuvuus on suurta kaikissa työntekijäryhmissä ja palkanmaksu voi olla ulkoistettu eri toimijalle. Lisähaastetta tuo se, että on paljon tarvittaessa töihin kutsuttavia, runsaasti vuoronvaihtoja ja muita muuttuvia tilanteita, joissa on vaikeuksia pitää kirjaa toteutuneista työtunneista.
Työntekijän turvana näissäkin ongelmissa on ammattiliitto. Useissa työpaikoissa on valittuna luottamusmies, jonka puoleen liittoon kuuluva voi kääntyä kaikissa työpaikan ongelmissa. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, liiton työntekijät auttavat.
Ammattiliiton toimitsijana työskennellessäni vastaani on tullut hyvinkin räikeitä tapauksia. Tänä päivänä esiintyy mm. raskaussyrjintää, työsuhteen purkamisia tai irtisanomisia sairastumisen, epäkohtien esille nostamisen ja jopa ammattiliittoon kuulumisen vuoksi.
Työsopimus whatsappilla?
Yksi räikeimmistä epäkohdista on ns. puitesopimukset, joilla työntekijä sitoutuu olemaan työnantajan käytettävissä. Näitä tekevät erityisesti vuokratyöfirmat. Vuokratyöfirma ilmoittaa whatsapp-viestillä seuraavasta työkohteesta ja ajasta – jopa edeltävänä iltana – ja näin muodostuu vasta työsopimus. Työntekijä siis päivystää omalla ajallaan milloin puhelimeen tulee viesti mahdollisesta työstä ja jos on nopea niin saa ehkä muutamaksi tunniksi esimerkiksi yölle lumitöitä. Tällaisissa töissä ei välttämättä ole työnantajan tarjoamia työvaatteita saati työssä tarvittavia turvavälineitä. Työntekijän pitäisi myös tietää mitä työehtosopimusta noudatetaan työn tekemisen kohteessa, jotta hän tietäisi saako hän tehdystä työstä oikean palkan. Puitesopimusten ehdot vuokratyösuhteissa ovat muutoinkin todella monimutkaiset.
Viime vuosina on kuntien verorahoilla rahoitettu näitä pääsääntöisesti monikansallisia vuokratyöfirmoja. Kunnat ovat siis tehneet silmänkääntötempun. Kuntien omat työntekijät niin hoivassa, siivouksessa, ruokahuollossa ja kunnossapidossa ovat vähentyneet merkittävästi ja samalla kunnan ostopalveluihin käytetty rahamäärä on kasvanut huimasti. Ja ostetun työn laatua veronmaksajat saavat ihmetellä. Ja mistä on loppupeleissä säästetty? Työntekijöiden työsuhteiden ehdoista! Ja kunnissa vielä ihmetellään verokertymän pienenemistä.
Ammattiliittojen merkitys työntekijöiden turvana on lisääntynyt. Ymmärrys siitä, että yksin ei välttämättä pärjää nykyisessä työelämässä, ohjaa yhä useampia liittymään liittoon, joka paitsi hoitaa ongelmia niin neuvottelee työelämässä noudatettavat työehtosopimukset sekä palkankorotukset.
Terhi Heikkilä
aluetoimitsija, JHL
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Uusi Rovaniemi -lehdessä ja Lapin Kansassa otsikolla ”Ammattiliittoa tarvitaan yhä”.
